 |
| Belgia, Mons |
Päädyin pitkästä aikaa blogisivulleni ja viimeisin merkintä päivämäärä aiheutti pienen säikähdyksen. Eihän kuukausi, tai vähän ylikin, ole voinut mennä näin nopeasti! Mutta niin, aika rientää, varsinkin täällä tuntuu että tunteja on liian vähän ja seuraava sunnuntai saapuu kun luulet vielä eläväsi maanantaita.
 |
| Sanna teippaa haavoja ennen treenejä |
Pikakelaus lähihistoriaan. Toukokuun lopulla Riikosen Sanna Suomesta saapui meille treenaamaan muutamaksi viikoksi. Sannan saapumispäivänä Love Youlainen Thank You love otti hienon voiton lähiradalla Gourna-en-Brayssä oppilaslähdössä ja voittoja on tullut varsinkin montélähdöistä kuukauden aikana muutenkin aika mukavasti! Sanna antoi reippaalla asenteellaan vähän lisäpuhtia allekirjoittaneenkin treenaamiseen ja täällä muistellaan vieläkin millaisella suomalaisella sisulla tämä tyttö on varustettu. Sannan läsnäolon aikana tallimme henkilöstön olisi voinut siirtää suoraan terveyskeskuksen odotusaulaan jonottamaan. Philippen polvi reistaili pahemman kerran ja M. Masschaele kuljeskeli ympäriinsä polvisuojan ja kolme painoputsia jalassaan. Sanna ratsasati ensimmäisenä päivä polvet ja sääret niin verille ettei täällä ole sellaista aikaisemmin nähty. Itse puolestani jäin samoihin aikoihin hevosen ja aitapuun tallaamaksi hevosia tarhatessa ja käsi oli poissa pelistä pari viikkoa. Reilu viikko sitten otin asian puheeksi työterveyslääkäri käynnillä ja lääkärini epäili ranne- ja kämmenluiden murtumaa, ".. mutta ei asialle oikein enää voi oikein tehdä mitään. Ensi kerralla kannattaisi mennä heti tapaturman jälkeen lääkäriin". Niin mutta kun meidän eläinlääkäri sanoi että haavasprayta haavaan ja Ekyflogyliä turvotukseen, niin kyllä se siitä!
 |
| Anna kenen kanssa oot ottanut nyrkkeilymatsia? |
Käsi on tätä nykyään kuitenkin kutakuinkin kunnossa. Nyt kuitenkin tiedän mitä on kipu ja kuinka sen kanssa eletään.Philippellä oli pahimman käden invaliidivaiheen aikana natsivaihde päällä ja voin kertoa että pieni maitohappohiki reisissä ei ole enää mitään verrattuna siihen kun yrität pidellä painavaa hevosta ja tuntuu siltä kun joku hakkaisi samaan aikaan sarjatulella puukolla käteen ja vieressä huudetaan kuinka kädet ei ole taaskaan tarpeeksi alhaalla. Pieni kämmen murtuma ei vedä vertoja sille, että maestro on aikanaan kilpaillut murtuneella sääriluulla ja ties millä vaivoilla, joten allekirjoittaneet oli vaan parasta vetää ylimääräinen kerros wetrappia käteen ja järjestää vahva lääkitys. Mutta kuten Sanna visiitillään totesi optimistisesti " Onneksi täältä Ranskasta saa ainakin tehokkaita kipulääkkeitä!"
 |
| Quentin testaa uutta montéhevosta, taka-alalla Anna ja toinen uusi montétykki |
Tätä nykyään käsi on kutakuinkin käyttökelpoinen. Hevosen selkään hyppääminen ei oikein vielä onnistu ihan niin kuin ennen jos ollenkaan, mutta muuten taannoinen onnettomuus ei enää haittaa elämistä. Viime kuulle mahtui pari starttiakin Belgiassa, kolmossija lääkehuuruissa ja viimeksi ajettu lähtö päätyi häiriöstä laukkaan ensimmäisellä takasuoralla.Ratsuna molemmilla kerroilla luottokisakumppanini Thebaide.
 |
| Voitokas Quibus Amiensissä |
Quibus kilpaili eilen montélähdössä Quentinin kanssa. Koko lähtö oli ihan kamalaa katsottavaa ja päätyi viimeisessä kurvissa laukkaan ja hylkäykseen. Quibus ei ollut tällä kertaa ihan täysin oma itsensä ja Philippe vahvisti tänä aamuna omat epäilykseni : " Quibuksella ei nyt ole kaikki ihan hyvin ja epäilen että lähtö meni huonosti koska Quentin vihaa sitä hevosta". Onneksi pomoni on sentään sen verran viisas että ymmärtää herkkäsieluisten hevoset ajatusmaailmaa!
 |
| Sopu sijaa tekee. Tai toisin sanoen kissat ovat vallanneet Hallon pedin. |
Parin viikon päästä odottaa lyhyt loma Suomessa .Kasvanut viha herätyskelloa kohtaa viittaanee siihen että pieni irtiotto saattaa olla ihan paikallaan. Viimeisen Suomen visiitin jälkeen takana on yksi kokonainen vapaapäivä ja muuten viikonloput ovat menneet aika lailla renkaiden päällä tai Belgiassa auttamassa Philippen äitiä tai kilpailemassa. Vaikka pääosin nautin siitä mitä teen, mutta joskus täytyy myöntää että mielessä pyörii vain yksi unelma ja se on nukkua yksi päivä putkeen. Onneksi tämä unelma on kuitenkin mahdollista toteuttaa ja vielä melko hyvinkin pian . Vaikka lomani tulee alkamaan Vermon ravien ranskalaisessa illassa, vierailuni päätarkoitus on kuitenkin tällä kertaa ihanan romanttinen. Yksi parhaimmista ystävistäni nimmitäin astuu vihille heinäkuisena viikonloppuna, enkä itsekään lennä Helsinkiin tällä kertaa yksin ;).
