Ten things I like about you

En ole oikein vieläkään ymmärtänyt, että mikä tässä maassa on oikein niin viehättävää, että ensinnäkin palasin tänne ja toiseksi suunnittelen jatkuvasti osa- tai kokonaismuuttoa tänne. Päätin siis listata ainakin 10 järkevää syytä miksi tänne kannattaisi jäädä pidempi aikaisemmaksi maahanmuuttajaksi.



1. Mahtava ilmasto. Talven kestoaika n. kaksi viikkoa, joista kolme päivää lunta maassa on juuri sopiva aika nauttia talvesta.

2. Rennon ammattimainen ravikulttuuri. Rahaa on liikkeellä ja paljon, niin peleissä kun palkinnoissakin. Raviurheilulla on vahva historia ja lajiin suhtaudutaan ammattimaisesti, mutta raviradoilla voi aistia kuitenkin ranskalaista huolettomuutta. Hevosten valkoiset pintelit eivät aina välttämättä sokaise varikolla ja niskasiilin siistimisestä saattaa olla vierähtänyt useampi kuukausi, mutta väliäkö sillä jos tamma kulkee kolmekilometriä neljäätoista. Ravien päätteeksi täytyy muista nauttia lasi viiniä tai tuoppi olutta ennen kotiin lähtöä.

3. Monté. Ensimmäinen monté-lähtö on ajettu Ranskassa 1800-luvulla ja laji kukoistaa maassa vieläkin. Jokaisissa raveissa ajetaan useimmiten useampikin montélähtö, joten päivän aikana koko Ranskassa saattaa olla kesäpäivänä kymmeniä montélähtöjä. Varsinkin maan pääradalla Vincennesissä voit vain ihailla upean nopeita montéhevosia ja taitavia jockeytä.

4. Ranskalaiset hevoset. On ne vaan niin erilaisia. Joskus hankalia ja ärsyttäviä, jopa hulluja. Osa tuntuu olevan myös kaukaista sukua kotimaiselle rodulle. Mutta on ne vaan niin upeita. Ja nopeita.

5. Ystävälliset ja avoimet ihmiset. Ehkä tämä ilmasto tekee ihmisistä iloisempia ja miehilläkin on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta käytöstavat.

6. Viini. Punaviini on paras juoma mitä maa päällänsä kantaa ja tämä on sen luvattu maa. Suomessa et saa hyvää viiniä supermarketista kolmen euron litrahinnalla.

7. Nopeat moottoritiet. Tietullit saattaa olla suolaiset, mutta eräs belgialainen on opettanut kuinka tässäkin tapauksessa voi päästä halvemmalla nopeammin perille. Ja nopeilla tai hitailla teillä, maisemat ovat aina upeat.

8. Pariisi. Elämäni toinen Helsinki

9. Purkka. Purukumin suurkuluttajalle kaupanhyllyt tarjoavat mittavat valikoimat maultaan ja koostumukseltaan erilaisia purukumeja, joissa maku säilyy pitkään. Suomessa ei ole saatavilla yhtäkään tällaista purukumi merkkiä.

10. Joku ehkä ajattelee että viimeisenä listaisin ranskalaiset miehet. Heille en kuitenkaan suo kunniaa listallani, vaikka he monessa asiassa vievätkin voiton suomalaisilta lajitovereiltaan.Ruoka vie tässäkin tapauksessa miehistä voiton. Ihanan epäterveellinen ranskalainen aamupala ; suklaacroissantteja, patonkia, nutellaa ja kahvia!

Jotkut asiat täällä ovat vähän heikommin kuin Suomessa, mutta kerrottakoon niistä sitten jonain synkempänä päivänä :).

Mitä kuuluu Formeriehen? Kevät on tullut pienen sadekauden jälkeen takaisin ja elämä hymyilee taas. Tänään aamupäivällä tuunasin satulaani, koska Philippen mielestä ainut hyväasia siinä tällä hetkellä oli häntäremmi ( jos Vuorisen Susanna lukee tätä, niin kyseinen häntäremmi on vieläkin sulta lainassa :). Fia ja Philippe olivat tuoneet sunnuntaina raveista satulaani uuden mahavyön, sekkiremmin ja jalustimet ja vanhat menivät vaihtoon ja hiittiä päästeltiin uudella varustuksella. Omaa satulaani en ole käyttänyt sitten Suomen kamaran ja olin melkoisen yllättänyt että jalustimia piti lyhentää 6 reikää, että päästiin nykyisiin mittoihin, vaikka olin kuvitellut Suomessa ratsastavani lyhyillä jalustimilla. Tämä oli todellinen tsemppauspiikki, koska olin jonkinaikaa ollut allapäin sen takia etten ole kehittynyt täällä pitkään aikaan ainakaan parempaan suuntaan, mutta ilmeisesti jotain on ainakin puolessa toistakuukaudessa tapahtunut.

Tänään oli myös siinä mielessä hyvä päivä, että päivän ensimmäinen hittihevonen 5-vuotias Taekwondo oli normaalein tapaamani hevonen sitten aikoihin. Kyseinen ruuna ilmeisestikin oli sisäistänyt, että selässä olevaa henkilöä on syytä totella. Philippekin oli ilmeisesti päättänyt palata hieman menneisyyteen, koska hiitti hetki oli todellinen  ratsastustunti. " Nyt harjoitellaan lähtöä! Kädet alas! Selkä suoraksi! SUORAKSI!!" " Nyt mennään ja annat sille kyytiä. Huuda sille! KOVEMPAA! Käytä sitä piiskaa! Ja pysy siellä matalana! ALEMMAS!" Jonkinlainen sisäinen sadisti oli todella innoisaan tästä. Varsinkin kun alla on helppo hevonen ja käskyjä voi noudattaa, eikä vaan yrittää ajaa hevosta aitaa päin ja pysyä kyydissä.

Näin parhaina päivinä

Ja mitä tulee niihin montén painokyskymyksiin, niin joudun myöntämään ymmärtäneeni väärin painontarkkailu kohdan. Tai ilmeisesti talon miehet voivat syödä paketillisen jäätelöä ja kolme lautasellista ranskalaisia päivässä lihomatta, toisin kuin me muut ( vaikka niin luulin ensin). Viime lauantaina Philippe järjesti lounaan jälkeen ( huom JÄLKEEN)  painontarkistus hetken, ja jokaisen oli kiivettävä vaa'an päälle.Tuloksena jokainen tässä talossa oli viime aikoina lihonnut ( lue oli lihava:). Painontarkkailua kuulemma jatketaan myös tulevaisuudessa,joten joudumme Erican kanssa hylkäämään rakastamamme suklaakeksit nyt ainakin joksikin aikaan. Ja eikös se niin kuitenkin ollut että se lihas painaa enemmän kuin läski :).

Viime perjantain treenivarustukset

Viikonloppu Pariisiisissa juhlien ja shoppaillen teki terää loppuunkuluneille polville. Viime lauantaina aamulla en jaksanut enää edes hypätä hevosen selkään ja jo toisella hiittisuoralla tuntui ettei enää jaksa. Pieni irtiotto teki ihmeitä, polvet on parantuneet ja kropassa on taas enemmän voimaa. Ja kun aurinko vielä paistaa, niin ei voi kuin miettiä " Voiko työstään enemmän tykätä?"