(c) Katri Johansson |
Viimeisen blogipäivityksen jälkeen tilanteet ovat jälleen eläneet ja alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta Finlandia-Ajo Vermossa ei jäänyt, tänäkään vuonna väliin. Viime vuonna auton takana oli vierustovereina alla olevassa kuvassa näkyvä pariskunta, enkä silloin todellakaan olisi voinut kuvitella että joskus saattaisin itse istua samalla paikalla kyseisen hevosen selässä.
Philippe ja Organdi viime vuonna Finlandiassa |
Ogge Belgiassa lenkin jälkeen kolmisen viikkoa sitten |
En oikein uskonut koko asiaa todeksi vasta kun viikko sitten sunnuntaina lähtölistojen ilmestyttyä. Psyykkasin vielä itseäni koko viikon mahdollisiin, erilaisiin poisjäänti variaatiohin jotka saattaisivat aiheuttaa vain turhaa pettymystä. Lauantaina kuitenkin moiset osoittautuivat vain harhaluuloiksi ja liikkeelle lähdettiin seuraavan näköisistä asetelmista :
1. lähtö klo 14:16 Lämminveriset Monte ryhmäajo 2100 m Avoin Stopteltat-Prix Monte Finlandia P. 6000 e. |
|||||
---|---|---|---|---|---|
# | Hevonen / Ohjastaja | Matka:rata | Autoennätys | Tasoitusennätys | Voittosumma |
1 | Viking Furniture* / Eija-Sisko Eklund-Miettinen | 2100: 1 | 14,7aly | m13,8ly | 41 662 € |
2 | Prince de Montfort* / Eric Raffin | 2100: 2 | m10,5aly | m10,9ke | 915 796 € |
3 | Xanthis Seastar / Nelly-Janiika Korpikoski | 2100: 3 | 13,0aly | m13,9ly | 71 122 € |
4 | Fire Leader / Heidi Kuossari | 2100: 4 | 12,9aly | 15,5ke | 94 290 € |
5 | Daniel Palema* / Saara Jalasti | 2100: 5 | 12,3aly | 14,1ly | 211 169 € |
6 | Organdi d'Or* / Anna Heikkinen | 2100: 6 | 12,8aly | 12,8ke | 365 054 € |
7 | Victor L.H. / Susanne Klemola | 2100: 7 | 12,3ake | 15,4ke | 96 959 € |
8 | Quick Profit / Maija Lähdekorpi | 2100: 8 | 12,1aly | 14,4ke | 142 819 € |
9 | Global Juggler / Satu Likander | 2100: 9 | 13,2aly | 14,6ly | 66 532 € |
10 | Orion d'Eoul* / Stina Swartling ( Linnea Swartling ) | 2100: 10 | 14,3aly | 14,0pi | 155 541 € |
11 | Baron Flax* / Susanna Visuri | 2100: 11 | 12,8aly | 15,4ke | 75 106 € |
12 | Moon Dreamer* / Kristine Kvasnes |
Koko lomaviikko Suomessa oli aikamoisen ihmeellistä. Ensinnäkin oli ihanaa nähdä kaikki ystäviä ja mikä tärkeintä, tietysti shoppailla pitkästä aikaa niin paljon ettei loppukuusta uskalla katsoa kuinka paljon luottokortin lukemat ovat siirtyneet miinuksen puolelle. Viikkoon mahtui lisäksi vierailu Vermon keskiviikon ravilähetyksen studioon, keskustelemaan montésta noin yleensä ja täällä maailmalla sekä avaamaan vähän lauantain montélähtöä. Lisäksi sain kertoa oman näkemyksen lähdöstä vielä Ilta-Sanomien verkkosivuillekin!
Linkki IS-ravien sivuille :
http://ravit.iltasanomat.fi/uutiset/uutinen/4136
Lauantai alkoi sitten ihan heräämishetkestä lähtien hyvin jännittyneissä tunnelmissa. Sää suosi tänä vuonna Finlandia-ajoihin suuntaavia ja oli mieltä virkistävää ( tai rauhoittavaa) kulkea aamupäivällä matka Vermoon jalan ja junalla. Ogge ja Orion olivat saapuneet edellisaamuna yhdessä Orionin jockeyn Stina Swartlingin kanssa ruotsalaisten yhteiskyydityksellä. Stinan mukaan matka ja kaikki muut järjestelyt olivat sujuneet hyvin. Erityisesti tuli kiitoksia Vermon raviradalle vieraanvaraisuudesta ja kaikista järjestelyistä niin hevosille kuin taustajoukoillekin.
(c) Katri Johansson |
Ensimmäinen lämmitysyritys kepeillä varustuksilla päätyi yhden kierroksen aikana kahteen karkuun lähtöyritykseen, jonka vuoksin päätin että on viisainta poistua radalta ja kokeilla takaringissä paremmalla menestyksellä. Mutta ei, Ogge oli vieläkin yhtä iloinen ja tätä seurasi episoidi " etsi kovempi kuolain, kellään ei ole missään, onko pullarinverkkoa, ei ole, voitko katri-ihana käydä ostamassa, sählinkiä, sählinkiä, selkään ja takaisin radalle". Verkkoturpa-Ogge olikin sitten oikein herrasmies ja saatiin hoidettua valmentajan toivoma rauhallinen lämmitysajo.
Ehdin kuin ehdinkin toto-infoihin ja jostain syystä jännitys jäi jonnekin kaiken lämmityssähläykseen. Ennen lähtöä otimme Stinan kanssa niin philippemäisennostress -asenteen, että molemmat myöhästyimme nolosti esittelystä.
(c) Katri Johansson |
Ogge lähti auton perästä kun siivillä. Ennen etukaaretta oli puolenajatuksen ajan hetki, jolloin mietin että haetaanko tässä vähän askelia mutta sitten mentiin jälleen tyylipuhtaasti. Rehellisesti sanottuna keuloja hakiessani en ajattellut että siellä hetkellä piikki paikkaa puolustava hevonen voi ihan kymppilukemia avata, mutta näin kävi ja siitä jatkettiin sitten Oggen omaan tahtiin seuraavalle ajanotto tikulle. Kaikki meni siihen asti niinkuin pitikin, kunnes kuuntelin selostajan kertovan Prince de Montfortin lähestyvän takaa. Ratsastaja käänsi aavistuksen päätä oikealle, juuri sen verran liikaa että hevonen siirtyi puolirataa ulospäin ja mestarijockey osasi käyttää mokan hyväkseen. Tämä ei varmastikaan lopputulokseen vaikuttanut, mutta nolottaa moinen amatöörimäinen moka. Voisin tietysti väittää, että hevonen puolsi ulospäin, mutta ei. Hevonen oli täydellinen, ratsastaja ei niinkään.
(c) Katri Johansson |
Organdi tykkää juosta keulassa ja Princen mentyä ohi ratsuni antoi vähän periksi. Loppusuoralla saatiin vähän lisäpuhtia ranskalaisilla konsteilla ( jotka näin jälkiviisasti ajatellen tulivat vähän turhan kalliiksi), mutta edessä ei ollutkaan enää tilaa ja Ogge lopetti rehellisesti neljänneksi.
(c) Katri Johansson |
Täytyy näin julkisesti vielä mainita, että on myönnettävä, että oma nimen toistuminen kolme kertaa lähdön sakkolistalla nolottaa valtavasti ja podin eilen asiasta jonkin sortin morkkista. Piiskankäyttöä olisi tosiaan pitänyt pohtia vähän tarkemmin, vaikkakin hevonen ei oikein reagoi muuhun kun tällaiseen käskytapaan. Näin jälkeenpäin, nelossija oli niin varma että olisi ehkä pitänyt vaan antaa tulla nätisti loppuun asti, mutta jotenkin se mitallin kuva kiilteli silmissä vielä siinä vaiheessa. Päätin myös eilen, että jos ja kun palaan taas Suomeen kilpaa ajamaan, niin näin myöhäisenä uuden vuoden lupauksena lupaan itselleni lopettaa sakkolistoilla roikkumisen. Vaikka sitten näin alkuun menestyksenkin uhalla. Se on oikeasti noloa, typerää ja tulee loppujen lopuksi aika kalliiksi. Kilpailutilanteissa fiilikset on aina vähän latautuneet ja päätöksiä tehdään usein intuition varassa, mutta ehkäpä järki voisi seurata myös vaistonvaraista toimintaa.
Onnellinen tiimi, Fia, Ogge & Anna (c) Katri Johansson |
Tunnin odottelun ja ajoittaisten turbulenssin heittelyiden jälkeen pääsimme turvallisesti laskeutumaan Charles de Gaullion lentokentälle. Yleensä vihaan kun ihmiset taputtavat lentokoneen laskeutuessa mutta nyt olin niin onnellinen elossaselviämisestäni, että oli ihan pakko .Päiväni oli jälleen pelastettu, erityisesti kun kentällä oli vielä vastassa joku, kenen kanssa oli aika kivaa kerrata päivän tapahtumia ;).
Arkeen palattiin sunnuntaina ja tänne on viikossa tullut kesä. Kaikki puut ja kukat kukkivat ja tänään lämpötilakin on siirtynyt jo siedettäviin lukemiin. Huomenna jatketaan kilpailuharjoituksia Belgiassa, ei ihan niin hyvällä, kuin Organdi, mutta koitetaan sitäkin kovemmalla yrityksellä saada hyvää tulosta aikaiseksi.
Tässä vielä lähtölistat Belgiaan :
http://www.trottingint.be/Home01.asp?lang=FR
P.s Uuden vuoden lupaus ei sitten tietystikään päde Belgian rajojen sisällä :)
Älä tuu ohi, jooko? (c) Katri Johansson |